Minen mee uimaan, minen mee uimaan, kalat on vetteen pissanneet!

Monen metsästäjän kiivaasti odottama jahtikausi alkoi eilen. Kyllä mekin pellonlaidalla odottelimme kyyhkysiä ampumahollille saapuvaksi, mutta ei niitä näkynyt eikä kuulunut. Koska jahtikauden aloituspäivästä ei ole mitään erityistä kerrottavaa ja olen ollut ilmeisesti helteen uuvuttama tai muuten vaan laiska koko kesän ajan päivittämään tätä blogia, niin nyt on hyvä aika katsastaa hieman kuluneen kesän kuulumisia.


Lämpötilojen pysytellessä sitkeästi helteisinä on uiminen ollut oikeastaan ainoa järkevä liikuntamuoto koirille. Järvellä ollaan käyty lähes päivittäin. Onneksi suurin osa laumastamme on innokkaita uimareita. Porukkaan mahtuu kuitenkin yksi poikkeus.

Poikkeustapaus nimeltä Blixi























Sopu sijaa antaa - koko jengi autossa

Blixiin sopii hyvin Mikko Alatalon vanha rallatus "Minen mee uimaan"
Porukalla uimaan lähtiessä muut koirat suorastaan hihkuvat riemusta, kun niitä pakataan auton kyytiin. Autoon Blixikin vielä mielellään menee ja varmasti toivoo, että määränpää on joku muu kuin järvenranta. Sitten, kun ollaan perillä Blixi viihtyy autossa yhä edelleen hyvinkin mielellään. Se täytyy suorastaan houkutella ja kiskoa ulos autosta. Muita koiria sen sijaan saa pidätellä etteivät ne rynnisi heti järveen, kun takaluukku autosta aukeaa. 
















Bijon tapaan veteen mennään täysillä
















En tiedä johtuuko Blixin uimahaluttomuus siitä ettei se osaa kunnolla uida. Uidessa se pyrkii pystyyn niin, että takapää uppoaa ja etujalat kauhovat veden yläpuolella. Vai johtuuko huono uimataito siitä, että sillä on asenneongelma veteenmenoa kohtaan. Kaksi ekaa kesäänsä Blixi sai pysyä kuivalla maalla, kun muut uivat. Koska kelit ovat olleet tänä kesänä mitä ovat olleet ja liikuntaakin pitää harrastaa niin olen nyt sitkeästi päättänyt, että Blixikin ui.

















Pinnalla pysyy, mutta melkoista merihädässä olemista tuo räpiköiminen on. 
























Ensi alkuun yritin opettaa sitä uimaan kannattelemalla vatsan alta. Silloin se huomasi, että tässähän voi vaan kellua. Sitten yritin pitää kättä etutassujen päällä etteivät ne olisi kauhoneet ilmassa. Lopputuloksena oli vain naarmuja käsissä. Hännästä nostamalla se taas joutui paniikkiin. Sen verran myötätuntoa tunsin kuitenkin etten vaan kylmästi heittänyt sitä veneen laidan yli veteen. Onhan se hieman naurettavaa laittaa koiralle uidessa pelastusliivit, mutta se jäi ainoaksi kokeiltavaksi vaihtoehdoksi. Prismasta löytyi halvat 11 euron koirien pelastusliivit. Sen verran olin valmis sijoittamaan tähän tarkoitukseen joten ostin sellaiset.

Vein Blixin veneellä kivelle josta se sai tehdä itse päätöksen uimaan lähtemisestä.

Hetken aikaa se kitisi ja mietti mitä tekisi kunnes päätti hypätä kunnon loikan veteen.

Vieläkin vähän vesi loiskuu ja pää on turhan pystyssä, mutta nyt se ui muuten oikeassa asennossa.




























Yhä edelleen vien sen samalle kivelle veneellä ja sieltä se saa tehdä itse päätöksen uimaan lähtemisestä ja uida takaisin rantaan. Kun se ilman liivejä räpiköi lähes paikallaan niin nyt liivit päällä etenemisvauhti on yhtä kova kuin muillakin settereillä.

Lilli on innokkaista kaikkein innokkain uimari
















Rellu ja Bijo etualalla, mäyriksiä takana.

















Rellu lähtee noutamaan keppiä.










Bijo kepinnoudossa
Välillä on ihailtu upeita auringonlaskuja






























































Vettä on tänä kesänä satanut turhan harvoin. Sitten, kun on satanut se on tullut ukkosen myötä.


Sateen jälkeen auringonlasku sumun seassa oli epätodellisen kaunis























Vanhuksille eli Bouglelle 14v. ja Karpolle 12v. tällainen hellekesä on ollut raskas. Varsinkin, kun Bouglella on se toispuoleinen nieluhalvaus eli hengitys kulkee vain puoliteholla ja Karpolla on sydämessä jotakin pientä häikkää. Bougle on tykännyt kovasti uimisesta aina viime kesään asti, mutta nyt se menee enää kahlaamaan. Kotona vanhuksia on kuumimpina päivinä viilennetty kastelukannulla kastelemalla.



Jos sääennusteet pitävät paikkansa helteet ovat ainakin toistaiseksi väistymässä. Ensi viikolla lämpötilat saattavat jäädä jo alle 20 asteen. Tämä taas antaa mahdollisuuden hieman monipuolisempaan liikuntaan. Näillä huudeilla puinnit ovat vasta aluillaan. Pikkuhiljaa ilmestyvät sänkipellot kuitenkin alkavat houkutella puoleensa kyyhkysiä joten niiden osalta parempi jahtikausi on vasta edessä. Täytyy myöntää, että kyllä ne kullankeltaiset, vasta puidulta viljalta tuoksuvat sänkipellot houkuttavat meneväisen mieltäkin :)



Kommentit