Kultamaljafinaalissa kaksi Pinebay Beetä
























 
Kultamalja-kilpailu on nuorten kanakoirien kenttäkoe, jossa erityistä huomiota kiinnitetään osallistuvien koirien perinnöllisiin ominaisuuksiin. Ensimmäinen Kultamalja-kilpailu käytiin 17.9.1948. Se on kilpailu johon saavat ottaa osaa englantilaiset kanakoirat syntymävuottaan seuraavana vuonna. Tosin aivan ensimmäisen Kultamalja-kilpailun voitti lyhytkarvainen saksanseisojanarttu Raila. Sen jälkeen aina vuoteen 2001 saakka voittaja on ollut joko pointteri tai englanninsetteri. Vuonna 2001 Kultamaljan voitti gordoninsetteri. Irlanninsetteri on onnistunut voittamaan Kultamaljan vain kolmesti, ensimmäisen kerran vuonna 2003.


Kultamalja- kilpailun karsintapäivän aamuna Poutun koululla ohjaajien jännitys oli aistittavissa.














Tänä vuonna kilpailuun oli ilmoitettu yhteensä 75 koiraa. Pinebay koiria oli mukana viisi: Beam"Luna", Buidhe "Nelli", Buffalo Bill "Bufi", Buckshot "Repe" ja Blixt "Blixi". Kaikki olivat eri ryhmissä joten en päässyt seuraamaan muiden kuin Blixin edesottamuksia.

Ensimmäinen hakuerä Rassen parina on takana.
















Blixin ryhmässä tuomarina oli Juha Rutanen. Ryhmämme jokainen koira sai kaksi mahdollisuutta esittää osaamistaan. Tuomari antoi aina hakuerän päätteeksi lyhyet kommentit erästä. Näiden perusteella saattoi aavistella mitä oli edessä luonastauon jälkeen. Lounaan jälkeen noin puolet joka ryhmän koirista jatkoivat iltapäivälle. Koska koiramäärä väheni yhdistettiin tässä vaiheessa aina kaksi ryhmää. 

Karsinta on aika kovaa ja mitä pidemmälle päivä eteni niin tiukemmaksi se muuttui. Olin todella iloinen, että kaksi Beetä; Blixt ja Buidhe jatkoivat iltapäivälle. Ja toki harmitti karsiutuneiden puolesta. Tämä on kuitenkin vain yksi kilpailu ja jos siitä sattuu karsiutumaan ei moisesta kannata masentua vaikka se sillä hetkellä tietenkin riipaiseekin.

Iltapäivällä Blixi sai kaksi hakuerää. Ensimmäisessä hakuerässä päästimme koirat irti samalta saralta miltä edellinen pari oli löytänyt ison peltopyyparven. Blixi joka ei eläissään vielä koskaan aiemmin ollut tavannut peltopyitä jumittui niiden jälkiin. Jouduin komentamaan sitä tosissaan jotta sain sen irtoamaan hakuun tuosta lumoavasta tuoksusta. Näin paritoverina olleelle pointterille tarjoutui maasto haltuun. Lopulta Blixikin pääsi vauhtiin ja haki ihan hyvin, mutta hävisi kuitenkin erän niukasti parilleen. Toinen hakuerä oli niinikään pointterin, kylläkin eri pointterin parina. Tästä erästä tuomari totesi, että nyt haku oli parempaa. Lintuja ei vain tavattu. Tämän jälkeen muutama koira sai vielä kolmannenkin erän ja olin varma, että ne olivat juuri ne jotka menevät finaaliin. Hyvin sekavin tuntein ajelimme maastosta takaisin Poutun koululle kuulemaan ketkä jatkavat finaaliin ja kenen kilpailu päättyy tähän.

Jokainen ryhmätuomari kävi vuorollaan kertomassa mikä tai mitkä koirat hänen ryhmästään pääsevät finaaliin. Viidentenä koirana oli Buidhe. Tässä vaiheessa ilo oli suuri, ainakin yksi kasvatti pääsi finaaliin! Yksitoista koiraa kahdestatoista oli jo lueteltu. Kaksi niistä koirista, jotka olivat saaneet kolmannen erän oli jo mainittu finalistien joukossa. Nyt aivan satavarma, että viimeinen olisi se kolmas niistä. Mutta, kahdestoista finalisti olikin Blixi!! Eli kahdestatoista finalistista kaksi oli Pinebay koiria, aivan käsittämätöntä :) Ja samalla ne olivat ainoat irlanninsetterit finaalissa.

Kultamaljafinalistit 2013 yhteispotretissa

Kultamalja viikonloppuun oli ahdettu niin paljon kaikkea ohjelmaa, että kasvattaja ei oikein ehtinyt juhlimaan finaalipaikkoja. Heti finalistien julkistamisen jälkeen vein nopeasti Jaakon ja koirat mökille ja riensin irlanninsetterien jaostoimikunnan kokoukseen. Seuraavana aamuna piti olla jo kymmeneltä reippaana ja raikkaana jalostuskatselmuksessa Blixin kanssa ja sen jälkeen ulkomuototuomarikoulutuksen koulutusmateriaalina Rellun kanssa.


 Buffalo Bill "Bufi" ERI
B- pentueesta jalostuskatselmuksessa oli Blixin lisäksi Bufi. Bufilla ei ole vielä virallista näyttelytulosta, mutta jalostuskatselmuksesta se sai ERI:n eli on erinomainen rotunsa edustaja. Hieman massaa se kaipaisi ympärilleen, mutta muuten näyttää varsin hyvältä. Blixi sai vain T:n eli tyydyttävän. Syynä rungon lyhyys siis se pahuksen neliömäisyys!

Finaalissa

























Lauantain ja sunnuntain välinen yö ei ollut kovin levollinen. Jännitti. Hakuparit olivat samassa järjestyksessä kuin perjantaina finalistit oli lueteltu eli olimme viimeisessä parissa. Nelli oli kolmannessa parissa.

Blixi haki omasta mielestäni hyvin ja kaikki näytti vielä hyvältä. Kunnes hakuerän aivan loppupuolella Blixi hyppäsi yli ojan ja oli lähdössä leikkaamaan sänkeä viistosti oikealle, kun se käännähti nopeasti vasemmalle. Joku pieni haju ilmeisesti tuli ja samassa se oli keskellä pyyparvea. Noin viisi tai kuusi pyytä hypähti ilmaan sen ympäriltä ja tietenkin Blixi päätti lähteä saatille. Yritin hätäpäissäni sopertaa jotakin paikan tapaista ennenkuin sain pillin suuhuni. Eka puhallus jäi vaisuksi, kun sormi oli tietenkin sen reiän päällä mistä ääni tulee. Sitten, kun puhallus onnistui Blixi istui, mutta se oli ehtinyt juosta jo kolmisenkymmentä metriä lintujen perään. Kutsuin sen luokseni ja tietenkin yksi pyy lähti vielä maasta ja Blixi oli taas aikeissa lähteä perään. Pilli sai sen kuitenkin muuttamaan mieltään kymmenen metrin jälkeen. Tuomari oli kuitenkin sitä mieltä, että "Kiitti nyt riitti". Se kymmenen metriä oli piste iin päälle... Meidän finaali hyytyi siis ennenkuin päästiin kunnolla edes vauhtiin.

Nelli sai kaksi hakuerää. Ensimmäisessä se juuttui karvaojan reunaan ja haki samaa ojanvartta ees taas. Syy selvisi myöhemmin, kun tuomari potkaisi fasaanikanan lentoon. Tässä yhdistyi sekä koiran että vähän myös ohjaajan kokemattomuus. Jos ohjaaja olisi pontevammin ohjannut koiran etenemään haussaan olisi lopputulos ollut ehkäpä toivotumpi. Toinen hakuerä nokkosten valtaamassa riistapellossa hyydytti kaikki ne neljä koiraa jotka siihen joutuivat. Tämä yhdistettynä kertaavaan ekaan erään pudotti Nellin iltapäivältä. Iltapäivälle jatkoi kuusi koiraa.

Viime vuosina sekä Kultamaljan että vuotta vanhempien koirien Derbyn finaalien iltapäivä on yhdistetty. Näin finaalien loppuhuipentumasta tulee erittäin yleisöystävällistä. Maastoksi oli valittu vielä linturikkain alue joten tapahtumia riitti. Käytännössä homma toimi niin, että Kultamalja koirat oli matsattu paremmuusjärjestykseen ja kuudenneksi ja viidenneksi rankatut olivat eka pari. Sitten oli Derby- kilpailun viidenneksi ja neljänneksi rankatut, sitten taas Kultamalja koirat jne. eli aina eränsä voittaja jatkoi eteenpäin ja toinen koirista putosi jatkosta.

Tapahtumia ja lintuja oli joka erässä. Erittäin hienon lintutyön teki gordoninsetteri uros Puronperän Ukkoonen, joka oli jo vakuuttanut karsintapäivänä kahdella lintutyöllä. Koska iltapäivälle ykköseksi ja kakkoseksi rankatut eivät onnistuneet aivan yhtä hyvin linnunkäsittelyssä oli voittaja selvinnyt ja se oli kyseinen Ukkoonen. Ansaittu voitto, ei voi muuta sanoa. Onnittelut voittajalle!


Puronperän Ukkoonen seisoo ja ohjaaja Jarkko Mannersuo kävelee seisonnalle.
Nosto ja fasaani lentoon. Tässä tilanteessa ammuttiin ja koira jäi melko hyvin paikoilleen.



Kommentit